18/2/2018
Equine ondontoclastic tooth resorption and hypercementosis, EOTRH
Hevosen hammassyöpymä ja hypersementoosi
Vuodesta 2006 alkaen on julkaistu muutamia raportteja hevosten etu- ja kulmahampaita vaivaavasta sairaudesta, jossa odontoklastit alkavat tuntemattomasta syystä "syödä" (resorpoida) hampaan sementtiä, kiillettä, hammasluuta eli dentiiniä ja lopulta resorptio ulottuu hampaan ydinonteloon eli pulpaan asti. Hampaan normaali rakenne muuttuu täysin. Samantyyppistä sairautta havaitaan myös ihmisillä ja kissoilla, joilla sairaus on erittäin yleinen (FORL, feline odontoclastic resorptive lesions TR, tooth resorption). Sairautta ei tunneta kovin hyvin eikä siihen ole muuta parantavaa hoitoa kuin tulehtuneiden hampaiden poisto. Sairaus on yleisempi ruunilla ja iäkkäämmillä hevosilla (yli 15-vuotiailla), mutta sairautta on havaittu myös 12-vuotiaalla. Sairaudesta on kolmea eri muotoa:
- Hypersementoosi vallitsevana
- Resorptio vallitsevana
- Sekä resorptiota että hypersementoosia
Oireet
Sairaus aiheuttaa edetessään todennäköisesti kipua ja voi aiheuttaa laihtumista ja muutoksia käyttäytymisessä tai kuolainten laittaminen voi olla hankalaa. Kaikki hevoset eivät näytä kipua kovin selvästi ja voivat käyttäytyä normaalisti.
Kliiniset löydökset
Löydökset ovat pääasiallisesti etuhampaissa ja niiden ikenissä ja joskus myös kulma- ja poskihampaissa. Oireet saattavat olla voimakkaammat ensin reunimmaisissa etuhampaissa.
- Ienten vetäytyminen
- Ienten tulehdus, turvotus ja hyperplasia eli liikakasvu
- Voimakas hammaskiven muodostuminen
- Fistelit, aukko ikenessä, josta voi vuotaa märkäeritettä
- Petekiat, pienet verenpurkaumat ikenissä
- Periodontiitti, hampaan kiinnityskudoksentulehdus, hampaat voivat heilua
Diagnoosi
Hevosen ikenet ja hampaat tarkistetaan huolellisesti ja testataan hampaiden liikkuvuus. Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin ja röntgenkuviin. Ylä- ja alaetuhampaista olisi hyvä ottaa kolme röntgenkuvaa, jotta kaikkien hampaiden juuret saadaan hyvin näkyviin. Myös poskihampaat voidaan kuvata. Kuvissa voidaan nähdä hampaan rakenteen tuhoutuminen, resorptio ja usein myös hammassementin liiallinen paksuuntuminen eli hypersementoosi ja joskus hampaan juurenpuoleisen pään nuijamainen laajentuminen. Kivun arvioimiseksi voidaan kokeilla neuropaattiiseen kipuun tarkoitettua kipulääkettä ja samalla arvioidaan hevosen käyttäytymisen muutosta.
Hoito
Muuttuneet tai heiluvat hampaat poistetaan. Hevoset ovat voineet paremmin sen jälkeen kun vaurioituneet hampaat on poistettu. Hevoselta on mahdollista poistaa kaikki etuhampaat kerralla. Nykyään onkin suositeltavaa, että kaikki muuttuneet etuhampaat poistettaisiin kerralla, jotta hevosen ei tarvitsisi tulla uuteen operaatioon esimerkiksi vuoden kuluttua. Hevoset ovat pärjänneet hyvin ilman etuhampaita ja ovat voineet jopa laiduntaa. Huulet ovat ottaneet etuhampaiden tehtävät eli ruohon katkaisemisen. Hampaiden poiston jälkeen kieli roikkuu suun ulkopuolella. Hoitoina on aikaisemmin kokeiltu antibioottia ja kortisonia pistoksina, mutta näistä ei ole ollut merkittävää apua.
Lähteitä
- Easley J, Dixon P, Scumacher J. Equine Dentistry, Saunders-Elsevier, 2010
- Karma Leena. Henkilökohtainen tiedonanto 2017
- Lee S. Equine odontoclastic tooth reserption and hypercementosis. Australian Veterinary Journal Vol 88, No 12, December 2010.
- Ruohoniemi Mirja. Luento hevossairaalassa 6.4.2017
- Staszyk C, Bienert A, Kreutzer R, Wohlstein R, Simhofer H. Equine odontoclastic tooth reserption and hypercementosis. The Veterinary journal 178 (2008).
- Wattle O ja Lundström T. Henkilökohtainen tiedonanto, 2013