Puhelinaika arkisin klo 8-10 0445222660
fi

Ylipaino

1/10/2018

Overweight horse, Equine Obesity

Ylipaino altistaa kaviokuumeelle, nivelvaivoille, metaboliselle oireyhtymälle (sokeriaineenvaihdunnan häiriö) ja hyperlipemialle (rasva-aineenvaihdunnan häiriö). Ainoa keino laihduttaa hevosta on ruokinnan vähentäminen ja liikunnan lisääminen. Laihduttaminen voi olla hankalaa koska hevonen syö luonnossa 18 tuntia päivässä ja liian harvat ruokintakerrat voivat altistaa mahahaavalle. Mahahaavalle altistuu jos ruokintaväli on yli 4-6 tuntia. Hevosen lihavuuskunnon eli kuntoluokan määrittämiseen on olemassa kolme erilaista järjestelmää. Asteikko 1-5, jossa hyvä on 3. Eurooppalainen asteikko 1-7, jossa hyvä on 4 ja amerikkalainen Henneken asteikko 1-9, jossa hyvä on 5.

Eurooppalainen kuntoluokitusasteikko

  • Hyvin laiha. Nahka kylkiluiden päällä on tiukka ja okahaarakkeet ovat selvästi näkyvissä. Rasvakudosta ei ole tai se on ohut. Kaula on kuihtunut. Lantio on kapea.
  • Laiha. Kylkiluut ja okahaarakkeet ovat selvästi näkyvissä. Rasvakerros kylkiluiden päällä on ohut. Kaula on kapea. Lantio on kapea.
  • Kohtalainen/hoikka. Kylkiluut ovat heikosti nähtävissä. Selkäranka on peittynyt, mutta okahaarakkeet ovat tunnettavissa. Kaula on kapea.
  • Hyvä. Kylkiluut ovat peitossa ja helposti tunnettavissa. Okahaarakkeet ovat peitossa, mutta tunnettavissa. Selkä on tasainen. Lantio on rasvakerroksen peittämä ja pyöreä. Kaula on kiinteä.
  • Lihavahko. Rasva kylkiluiden päällä tuntuu pehmeältä. Rasvaa alkaa kertyä sään ympärille, lavan taakse ja kaulaan. Rasva hännän tyvessä on pehmeää.
  • Lihava. Kylkiluiden tuntemiseksi täytyy painaa niiden päällä olevaa rasvakerrosta. Selkärangan kohdalla on vako. Lantion ympärillä ja hännän tyvessä on pehmeää rasvaa. Rasvaa on kertynyt sään ympärille, lavan taakse ja kaulaan.
  • Hyvin lihava. Kylkiluiden tunteminen on vaikeaa tai mahdotonta. Vako selkärangan päällä on syvä. Rasva hännän tyvessä on hyvin pehmeää ja pullottavaa, samoin sään ympärillä, lavan takana ja kaulassa. Rasvaa on kertynyt niskaan ja kaulassa on poimuja

Liikunta

Liikunta parantaa kudosten aineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä ja auttaa painonhallinnassa. hevonen olisi hyvä liikuttaa hikeen esimerkiksi neljä kertaa viikossa 50 min tai 30 min liikuntaa joka päivä (viikon liikuntamäärä 200 min). Akuutissa kaviokuumeessa hevosta ei saa liikuttaa, mutta kun kaviokuume on mennyt ohi, voidaan liikunta aloittaa vähitellen.

Laihdutusohjeita

  • Syötä vain analysoitua heinää ja jokaisena päivänä heinäannos punnitaan, eikä heinää anneta silmämääräisesti. Voidaan punnita koko päivän annos ja jakaa se valmiiksi osiin esimerkiksi heinäpusseihin tai ämpäreihin (5-6 osaa), joista heinät on helppo jakaa päivän aikana.
  • Jos analyysiä ei ole vielä tehty ja kaviokuume on päällä, anna heinää joka on kasteltu upottamalla 30-60 minuutin ajaksi hiilihydraattien vähentämiseksi. Vesi tulee vaihtaa joka kerta. Heinien kastelu pidemmän päälle ei ole järkevää, koska myös tärkeitä ravintoaineita häviää heinästä samalla.
  • Laihduttamisessa heinää voidaan aluksi antaa 1,5 % hevosen painosta esimerkiksi 270 kg shettikselle annetaan 4 kg heinää päivässä. Jos tällä heinämäärällä laihtumista ei tapahdu kahden kuukauden aikana, voidaan heinää antaa 1,3 % painosta eli 3,5 kg heinää päivässä.
  • Painon seuranta painomittanauhan avulla esimerkiksi kerran viikossa. Tavoite laihtumiselle on 0,5-0,7 % painosta viikossa. Painomittanauhoja ja heinävaakoja saa edullisesti hevostarvikeliikkeistä ja nettikaupoista.
  • Pieniverkkoista heinäverkkoa kannattaa käyttää, jotta heinät riittävät pidempään (slow feeding verkko) verkkoja on saatavissa myös pyöröpaalien päälle. Heinäverkosta nyhtäminen voi aiheutata hevosen niskaan kipua, jolloin heinäautomaatti on parempi ratkaisu.
  • Heinäautomaatti tiputtaa ajastetusti heinät hevosen eteen maahan, jolloin syömisasento on luonnollisempi. 
  • Noin 1/3 heinämäärästä voidaan korvata oljella, mutta siinäkään ei saisi olla paljoa sokeria, eikä hometta. Suuri olkimäärä voi aiheuttaa ummetusta ja heinämahaa, joten sen käytössä täytyy olla varovainen.
  • Voidaan antaa havuja ja oksia pureskeltavaksi
  • Jätä rehuista pois kaikki väkirehut (myös laihdutusrehut tai metabolista oireyhtymää sairastavalle tarkoitetut täysrehut) ja sokerit kuten melassi.
  • Ei omenoita, melassia, leipiä tai mitään makeaa. Makupalojen antaminen aiheuttaa aina insuliinipiikin. Myös porkkanassa on hiilihydraatteja. Joten niitäkin  anettaan vain 2-3 kpl päivässä, jos on tarpeen antaa makupaloja. 
  • Vehnälesettä, pellavarouhetta tai greenlinea voit antaa 1 dl päivässä eli vain sen verran että saat siihen kivennäis- ja vitamiinivalmisteen sekoitettua. Hevonen tarvitsee kivennäisiä ja vitamiineja kavion kasvuun. Suolakivi pidetään aina tarjolla.

Heinän sokeripitoisuus

  • Heinän hiilihydraatteja ovat: selluloosa, pektiinit ja glukaanit sekä sokerit, tärkkelys ja fruktaanit. Sokerit ovat tärkeitä heinän maittavuuden kannalta.
  • Heinän sokeripitoisuutta ei pysty päättelemään heinän ulkonäöstä.
  • Sokerin määrä on alhainen, jos heinä on korjattu varhain, koska sokeria kuluu kasvuun.
  • Kortisessa heinässä voi hyvinkin olla enemmän sokeria kuin lehtevässä heinässä, koska kasvi on varastoinut sokeria korteensa.
  • Kitukasvuisella ja ns. köyhällä laitumella voi olla sokeria enemmän kuin lannoitetulla ja rehevällä laitumella. Lannoitetun laitumen ruoho saa kasvaa "vapaasti". Jos ruoho joutuu kituuttamaan kuivuudesta, ravinteiden puutteesta tai hallasta johtuen, se alkaa varastoida itseensä enemmän sokeria. Yksi kuulemani idea on lannoittaa laidunta ja ajaa siitä alue ruohonleikkurilla matalaksi ja päästää hevonen vasta sitten syömään. Tällöin hevonen pääsee laitumelle, mutta ei saa liikaa ruohoa.
  • Kuivaheinässä voi olla enemmän sokereita kuin säilöheinässä ja päinvastoin.
  • Oljessa on myös sokereita ja olki voi olla helposti myös pölyistä. Sokereille herkille hevosille ei tulisi syöttää olkeakaan, jos sitä ei ole analysoitu.
  • Heinänäyte voidaan lähettää tutkittavaksi Viljavuuspalveluun tai Seilabiin

Sokeripitoisuus suosituksia

  • 50-100 g/kg ka sopii akuuttia kaviokuumetta sairastavalle
  • 100-120 g/kg ka hiilihydraattiherkälle hevoselle
  • 120-140 g/kg ka tavalliselle hevoselle tai herkälle hevoselle liotettuna
  • 140-180g/kg ka tavalliselle hevoselle joka on kohtalaisessa työssä
  • 180 g/kg ka laukaisee kaviokuumeen hiilihydraatti herkälle hevoselle
  • 250 g/kg ka aiheuttaa ripulia monille hevosille
  • Heinää voidaan liottaa sokereiden vähentämiseksi. Kylmässä vedessä kaksi tuntia tai kuumassa vedessä 30 min. Heinä valutetaan ja joka kerralle vaihdetaan uusi vesi.
  • Heinän sokeripitoisuudella on suuri merkitys. Esimerkki.
  • Jos kuivaheinän kuiva-aineprosentti on 80 % ja rehun sokeripitoisuus 100 g/kg ka. Hevoselle annetaan päivässä heinää 10 kg. Tästä on silloin sokeria 800 g. Jos sokeripitoisuus on 150 g/kg ka, on samassa määrässä heinää sokeria 1200 g. Tämä on 400 g eli 4,7 dl enemmän sokeria.

Laidun

Jos hevosta on tarkoitus laihduttaa, sitä ei yleensä voi laittaa laitumelle. Hevonen syö yleensä laitumella 2-2,5 % painostaan rehua (kuiva-ainetta). Rajoitettu laiduntaminen on myös huono laihdutuskeino, koska hevonen voi syödä kolmen tunnin aikana 2/3 päivän energiatarpeesta. Jos hevosella on ollut aikaisemmin vain lievä kaviokuume, sen insuliiniarvo on nyt normaali (alle 5 IU/ml), veren glukoosin ja insuliinin suhde on reilusti yli 10 ja sillä ei ole ylipainoa, voidaan hevonen ehkä laittaa tunniksi päivässä laitumelle tai syötellä narusta. Jos hevosella on ollut paha kaviokuume, useita kaviokuumeita ja korkea insuliini, ei hevosta tule koskaan laittaa laitumelle. Akuutissa kaviokuumeessa hevosta ei koskaan saa laittaa laitumelle.